Ruoka ja mieliala

On tiedetty jo pitkään, että ruoalla ja mielialalla on yhteys: Käännymme ruoan puoleen ollessamme masentuneita ja onnettomia, mikä on klassinen esimerkki lohtusyömisestä. Ollessamme onnellisia juhlimme usein ruoan kera. Ja tylsinä hetkinä kaivamme pakastimesta jäätelöpaketin vain saadaksemme jotain makeaa…

Ny tätä mielialan yhteyttä ruokaan tarkastellaan toisesta näkökulmasta, nimittäin siitä, mikä on ruoan yhteys mielialaan.
Vaikuttavatko ruokavalinnat mielialaan? Kysymys herättää yhä enemmän kiinnostusta, vaikkakin tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat lähestulkoon kaikki likimääräisiä ja subjektiivisia eikä tieteellistä näyttöä ole.

Vaikuttavatko ruokavalinnat mielialaan?

Äskettäisestä, merkittävän mielenterveysalan hyväntekeväisyysjärjestön tukemasta Ruoka ja mieliala -tutkimuksesta kävi ilmi, että 88 % haastatelluista koki mielialansa olevan säädeltävissä suoraan ja myönteisesti syödyllä ruoalla.

Tutkimuksessa jaetaan elintarvikkeet stressiä aiheuttaviin (esimerkiksi kofeiini, alkoholi ja sokeri), joista kannattaa luopua, ja hyvänolontunnetta tukeviin (esimerkiksi vihannekset, hedelmät, öljyiset kalat ja vesi). Yli neljännes haastatelluista kertoi, että heidän muutettuaan ruokavaliotaan tällä tavalla mielialavaihtelut, ahdistus ja paniikkikohtaukset olivat vähentyneet tai jopa loppuneet.

Valmisruoat ja erittäin sokeripitoiset elintarvikkeet aiheuttavat usein äkillisen huipun energiatasossa, jota seuraa energiatason romahdus. Tasapainottamalla ruokavalion sisältämiä korkean GI-arvon ruokia matalan GI- arvon ruoilla, jotka luovuttavat sokeria hitaammin, voidaan saada aikaan myönteisempi ja tasaisempi energiataso.

Tietyt elintarvikkeet sisältävät vitamiineja, mineraaleja ja entsyymejä, jotka voivat lisätä positiivista mielialaa. Saksanpähkinöissä ja auringonkukan siemenissä on runsaasti sinkkiä, omega-3-rasvahappoja ja magnesiumia. Eri raporteissa on esitetty, että sinkillä on myönteinen vaikutus muistin tukemiseen ja että omega-3-rasvahapot voivat vähentää kaksisuuntaiseen mielialahäiriön riskiä, kun taas magnesiumin puutos voi aiheuttaa levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Näiden keskeisten ravintoaineiden saantia voidaan tehostaa käyttämällä harkiten ravintolisiä.

Alkoholinkäytön vähentämisellä ja vedenjuonnin lisäämisellä voi olla merkittävä vaikutus niin yleiseen terveydentilaan kuin myös mielialaan: alkoholilla on yleensä masentava vaikutus alkuvaiheen hilpeyden jälkeen.

Mitä tulee mielentilaamme silloin, kun suuntaamme kohti jääkaappia tai pysähdymme kaupassa välipalahyllyille: voisimme päättää, että sellaisissa tilanteissa kohdistamme senhetkisen mielihalumme toisaalle ja vaikkapa harrastamme liikuntaa 20 minuutin ajan.

Päätöksen tekeminen voi parantaa mielialaa, ja tuettu tasapainoiseen ruokavalioon siirtyminen auttaa puolestaan tuntemaan olon paremmaksi, nukkumaan paremmin ja parantamaan stressinsietokykyä.

Entä sitten suklaa? Se oli listattu Ruoka ja mieliala -tutkimuksessa stressiä aiheuttavaksi elintarvikkeeksi, mutta jos sen nauttiminen saa olon tuntumaan hyvältä ja jos koko se kokemus makuineen, tuoksuinen ja koostumuksineen luo myönteisen tunteen, niin toki sitäkin voi nauttia kohtuudella.

inset_article_EW5