Mielenrauhaa mindfulnessista

Oletko koskaan havahtunut siihen, ettet muista, mistä juuri lukemassasi kirjan kappaleessa puhuttiin? Tai oletko kenties unohtanut, missä itse olit muutama minuutti sitten? Oletko kävellyt kauniissa paikassa, mutta et ole edes huomannut upeaa maisemaa, koska olet vain miettinyt menneitä tai tulevia tapahtumia?

Mindfulness tarkoittaa mielenmalttia nähdä asiat ja tilanteet sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat.

Elämme maailmassa, jossa stressi, sairaudet ja työ- tai perhe-elämän liialliset vaatimukset usein estävät meitä pysähtymästä hengähtämään ja miettimään asioita. Mindfulnessia eli hyväksyvää tietoista läsnäoloa on suositeltu tavaksi, jolla voimme hetkeksi päästää irti mielessämme pyörivistä asioista.

Mindfulnessin taustaa

Mindfulness juontaa juurensa buddhalaisuuteen, joten sitä on tavalla tai toisella harjoitettu jo yli 2 500 vuoden ajan. Buddhalaisessa perinteessä mindfulness tarkoittaa mielenmalttia nähdä asiat ja tilanteet sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat, ei sellaisina kuin me haluaisimme niiden olevan. Toisin sanoen meillä on tällöin selkeä ymmärrys ja tietoisuus omista ajatuksistamme, tuntemuksistamme, toimistamme ja ympäristöstämme ilman, että annamme tunteidemme ja käsitystemme vaikuttaa siihen. Mindfulnessin avulla osaamme siis arvioida tilanteita, tapahtumia ja ihmisiä tavallista objektiivisemmin. Mindfulness tarjoaa kuitenkin muitakin etuja. Kun mindfulnessia harjoitetaan kärsivällisyyden ja myötätunnon hengessä, se voi auttaa vähentämään ahdistusta ja ylireagointia stressaavissa tilanteissa.

Modernin tieteen parissakin myönnetään, että hyväksyvällä tietoisella läsnäololla voi olla monia positiivisia vaikutuksia. Psykologisten ja neurologisten tutkimusten mukaan mindfulnessin harjoittaminen saattaa vähentää vakaviin sairauksiin usein liittyviä psykologisia oireita. Se voi myös helpottaa kroonisesta kivusta kärsivien oloa sekä lievittää mieliala- ja ahdistusoireita. Lisäksi useissa tutkimuksissa on pohdittu, miten mindfulness voisi auttaa selviytymään hankalista tilanteista. Tutkimustulosten mukaan säännöllinen mindfulnessin harjoittaminen parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta erityisesti stressaavissa tilanteissa.

Miksi sitten emme elä tietoisemmin?

Jos mindfulnessista kerran on niin paljon hyötyä, miksi eivät useammat meistä harjoita sitä päivittäin? Tämä johtuu siitä, että tietoisuustaitojen – samoin kuin muidenkin taitojen – kehittäminen vaatii paljon vaivannäköä ja harjoittelua, ennen kuin osaamme automaattisesti hyödyntää niitä aina tarvittaessa.

On olemassa muutamia helppoja tapoja kehittää entistä tietoisempaa asennetta itseämme ja ympäristöämme kohtaan.

Mindfulnessin harjoittaminen

Meditaatiota opeteltaessa ensimmäisenä harjoituksena on tavallisesti oman hengityksen tarkkailu.

Voit kokeilla sitä seuraavasti: Etsi rauhallinen paikka, jossa sinua ei häiritä (katkaise virta puhelimesta, televisiosta jne.), asetu mukavaan asentoon, jossa voit istua liikkumatta jonkin aikaa, ja yritä seurata jokaista hengenvetoasi – sitä, miten hengität sisään ja miten hengität ulos. Keskity mielessäsi tuntemukseen vatsassasi, kun se kohoaa ja laskee. Jatka tätä noin 10 minuutin ajan hengittäen normaalisti.

Lukiessasi näitä ohjeita et ehkä huomaa, että hengitys on itse asiassa erittäin hyvä lähtökohta mindfulnessin harjoittamiselle, koska yleensä emme kiinnitä siihen mitään huomiota vaan pidämme sitä itsestäänselvänä. Tulet kuitenkin havaitsemaan, että keskittyminen hengitykseen on itse asiassa melko vaikeaa. Ajatukset karkaavat jatkuvasti: Mitä on päivälliseksi? Unohdin kirjoittaa sen sähköpostin! Pakkasinko lapsille eväät mukaan?

Ensiksi on ymmärrettävä, että tämä on aivan tavallista mindfulnessia opeteltaessa. Useimmille meistä on vaikeaa päästää irti ajatuksistaan.

Toiseksi on muistettava, että elämäntapamme vaikuttaa mieleemme. Nykyään joudumme sisäistämään yhä enemmän tietoa yhä nopeammin. Emme osaa enää keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan – emme varsinkaan johonkin niin aineettomaan ja itsestäänselvään kuin omaan hengitykseen. Tällöin on tärkeää tiedostaa, että mieli on lähtenyt harhailemaan, ja palauttaa sitten huomio hengitykseen. Itseään ei kuitenkaan pidä moittia keskittymiskyvyn puutteesta, sillä mielen harhailun tunnistaminenkin on jo merkki tietoisesta läsnäolosta. Valmistaudu harjoittelemaan monta kertaa, ennen kuin saat huomion pysymään hengityksessä yhtäjaksoisesti.

Mindfulness-harjoituksia normaaliin päivään

Hieman käytännöllisempi tapa muuttaa mielen toimintaa on käyttää hyväkseen kaikki yksitoikkoiset tehtävät, joita teemme päivittäin. Tällaisia ovat esimerkiksi hampaiden harjaus, pukeutuminen, kenkien pukeminen ja riisuminen, käsien peseminen, portaita pitkin ylös tai alas kulkeminen ja muiden ihmisten kuunteleminen.

Saatat ajatella nyt, että miten tietoisuus hampaiden harjaamisesta muka auttaa? Käytä edellä mainittuja rutiineja tilaisuutena harjoitella huomion pitämistä siinä, mitä kulloinkin teet, sen sijaan että antaisit ajatustesi kuljettaa sinut jonnekin aivan muualle. Tietoisempi suhtautuminen rutiineihin kehittää kykyäsi keskittyä siihen, mitä kullakin hetkellä teet, ja lisää ymmärrystäsi siitä, mitä teet, sanot ja ajattelet – ja tämähän on mindfulnessin perusidea. Harjoittelemalla tätä yksinkertaisten toistuvien tehtävien avulla voit jatkossa hyödyntää samaa tietoisuutta vaativammissakin tilanteissa.

Todennäköisesti jokainen meistä kohtaa toistuvia haasteita elämässään: ihmisiä, joiden kanssa emme tule toimeen, esitelmiä, joita meidän on pidettävä, vaativia perheenjäseniä… Hyväksyvä tietoinen läsnäolo näissä tilanteissa voi auttaa meitä tarkkailemaan omia reaktioitamme tietoisemmin. Aloittelijoina pohdimme tapahtumia kenties vasta jälkikäteen. Mutta ajan ja päivittäisen harjoittelun myötä opimme suhtautumaan jokaiseen tilanteeseen ymmärtäväisemmin ja reaktiomme muuttuvat hillitymmiksi. Tämä tekee elämästä helpompaa niin meille itsellemme kuin muillekin ihmisille ympärillämme.

Nykyään on tarjolla monia mindfulness-suuntauksia, joiden painotukset ja tekniikat saattavat erota hieman toisistaan. Tee valintasi sen perusteella, paljonko aikaa sinulla on käytettävissäsi ja mikä tyyli sopii luonteenlaadullesi parhaiten. Jos haluat oppia lisää, voit etsiä Internetistä opettajan. Pienen harjoittelun jälkeen entistä tietoisempi asenne voi hyvinkin tuoda lisää mielenrauhaa ja tasapainoa elämään.

small image_186x186_LPF_microsite_July2015