Katsojan silmässä

Kehonkuvamme muotoutuu sen mukaan, mitä näemme, missä näemme sen ja keihin vertaamme itseämme. Aikojen saatossa tämä kuva on vaihdellut hoikasta pulleaan, sirosta kurvikkaaseen ja urheilullisesta sairaalloisen laihaankin.

Nykyään kauneusihanne vaikuttaa kuitenkin paljon rajoittuneemmalta.

Pohditaanpa hieman tarkemmin, miten televisio-ohjelmat ja mainokset sekä naistenlehtien ja sosiaalisen median kanavien sisältö vaikuttavat käsitykseen itsestämme ja miten voimme omaksua terveen suhtautumistavan kehoomme.

Kehonkuva ja media

Kehonkuvan määräytymisestä on jo pitkään keskusteltu niin filosofian kuin psykologiankin näkökulmasta. Modernin tieteen mukaan kehonkuva on yhdistelmä omaa ulkonäköä, kulttuurisia käsityksiä ja henkilökohtaisia kokemuksia. Muodostamme kehonkuvamme biologisen, psykologisen ja sosiaalisen ehdollistumisen pohjalta.

Mitä tämä tarkoittaa? Kehonkuvan määräytymisessä ei ole kyse vain peiliin katsomisesta ja siitä, pidämmekö näkemästämme vai emme. Minäkuva muotoutuu myös sen perusteella, mille altistumme päivittäin. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi mainokset, artikkelit, Facebook-päivitykset, Instagram-kuvat sekä ystäviemme ja perheenjäsentemme mielipiteet. Siihen, miten hyväksi tunnemme olomme ja terveytemme, vaikuttaa suuresti se, mitä yhteiskunta ja etenkin tiedotusvälineet pitävät ”ihanteellisena”. Koska objektiivista mittapuuta ei ole olemassakaan, vertaamme usein itseämme siihen, minkä yhteiskunta määrittelee ”toivottavaksi”.

Muodostamme kehonkuvamme biologisen, psykologisen ja sosiaalisen ehdollistumisen pohjalta.

Tiedotusvälineiden roolia tässä prosessissa on tutkittu vuosikymmenien ajan. Jo 80-luvulla televisio ja naistenlehdet alkoivat nostaa tyylikkäästi stailattuja ja huippuunsa treenattuja julkisuuden henkilöitä terveyden, kauneuden ja hyvän kunnon esikuviksi. Nykyään sosiaalinen media on tuonut mukanaan lisää vertailukohteita: ystävämme ja muut vertaisemme. Facebookiin ladataan joka tunti 10 miljoonaa valokuvaa, ja jos jokaisella käyttäjällä on keskimäärin 200 kaveria, niiden joukossa on runsaasti tuttuja, jotka julkaisevat itsestään vain täydellisesti onnistuneita kuvia. Myös Instagramin kaltaiset kuvapainotteiset sivustot esittelevät näennäisesti täydellisen terveitä ja kauniita ihmisiä.

Sosiaalisen median kehitys on vaikuttanut kehonkuvaamme huomattavasti. Kun ihailemme julkkiksia, ymmärrämme tavallisesti, että ulkonäkö on osa näiden ihmisten työtä. Osaamme etäännyttää itsemme heistä, koska tiedämme, että nämä kuvat eivät aina ole täysin totuudenmukaisia. Etäännyttäminen ei kuitenkaan onnistu, kun näemme kuvia tuntemistamme ihmisistä upeasti pukeutuneina lähdössä juhlimaan tai esittelemässä huippusaavutuksiaan, kuten maratonin juoksemista. Tästä aiheutuu helposti lisäpaineita, koska tunnemme nämä henkilöt todellisuudessa ja siksi vertaamme itseämme heihin.

Joten samalla kun sormenpäidemme ulottuvilla oleva sosiaalinen media yhdistää meidät muihin, se saattaa myös luoda meille ylimääräisiä haasteita.

Tasapainoinen minäkuva

Kun silmäilemme julkkisten kuvia lehdissä ja ystäviemme päivityksiä sosiaalisessa mediassa, meidän on tärkeää olla tietoisia seikoista, jotka vaikuttavat käsitykseen itsestämme.

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tärkein tekijä positiivisen minäkuvan kehittymisen kannalta on myönteinen vertaisryhmä, eli läheiset ystävät ja perheenjäsenet, joilla on sama tasapainoinen elämäntyyli.

Otetaan esimerkiksi Yhdysvaltojen tervein ja pitkäikäisin yhteisö. Kaliforniassa sijaitsevan Loma Lindan asukkaat pyrkivät yksissä tuumin säilyttämään aktiivisen elämäntavan, syömään terveellisesti, varaamaan aikaa perheelle ja ystäville sekä välttämään tupakointia ja alkoholin käyttöä. Tärkeintä on kuitenkin yksimielisyys tällaisen elämäntavan pitkävaikutteisista hyödyistä sekä tapa, jolla he rohkaisevat toisiaan saavuttamaan realistisia tavoitteita omien yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

Ajan viettäminen ihmisten kanssa, jotka jakavat arvosi ja tavoitteesi ja tukevat niitä, auttaa hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.
Jos haluamme parantaa terveydentilaamme, meillä on useita vaihtoehtoja. Voimme muuttaa ruokavaliotamme, harrastaa meille sopivan raskasta liikuntaa tai pohtia, ovatko kaikki päivittäiset velvollisuutemme todella välttämättömiä.

Tietenkin ulkonäkömme vaikuttaa siihen, miten hyväksi tunnemme olomme, mutta jos ulkonäöstä tulee pääasia tavoitellessamme mielenrauhaa, se saattaa itse asiassa estää meitä ottamasta ensimmäisiä askelia kohti terveempää elämäntyyliä. Kun meillä on realistinen käsitys siitä, mitä haluamme saavuttaa ja miksi asetamme itsellemme nämä tavoitteet, ymmärrämme paremmin motiivejamme. Onko tavoitteenamme saavuttaa tiedotusvälineiden mainostama ihanne vai edistää terveyttämme ja yleistä hyvinvointiamme?

Kun alamme kiinnittää huomiota fyysiseen hyvinvointiimme, myös henkinen hyvinvointimme kohentuu. Tunnemme olomme hyväksi, kun olemme tehneet jotakin itsellemme hyödyllistä, ja tämä heijastuu usein myös ulkoiseen olemukseen. Minäkuvamme on omissa käsissämme, ja voimme muodostaa sen omilla ehdoillamme ilman, että annamme minkään itsemme ulkopuolella määrittää yleistä hyvinvointiamme.

SOM11_186x186_microsite_Dec15 (1)