Elämän nopeus

Vauhti näyttää koko ajan kiihtyvän monilla elämän osa-alueilla, ja joidenkin meistä on vaikea sopeutua siihen. Kasvaako nopeus kaikkialla vai rientääkö aika vain kehittyneissä länsimaissa?

Sosiologit ja psykologit voivat auttaa meitä ymmärtämään aikakäsitystämme ja aikakäsitysten eroja eri ihmisten välillä.

1. Tekninen kehitys nostaa odotuksiamme
Saksalainen sosiologi Hartmut Rosa selittää, miksi tekniikan kehittyminen ei välttämättä autakaan säästämään aikaa.

On paljon nopeampaa lähettää teksti- tai sähköpostiviesti kuin kirjoittaa ja lähettää kirje. Mutta juuri nopeus houkuttelee lähettämään enemmän viestejä, mikä puolestaan johtaa liiallisen kiireen tuntuun. Odotamme myös saavamme vastauksen paljon nopeammin kuin perinteisen postin kautta. Tämä voi aiheuttaa stressiä ja saada meidät ajattelemaan, että muut ihmiset hidastavat menoamme.

Niin kutsuttujen työvoimaa säästävien laitteiden, kuten astianpesukoneiden ja pölynimurien, on itse asiassa todettu lisäävän tekemiemme kotitöiden määrää. Koska siivoaminen käy niiden avulla niin nopeasti, miksi emme siivoaisi kotiamme kolme kertaa viikossa yhden kerran sijaan (minkä johdosta meistä tuntuu, että siivoamme ”koko ajan”)?

Liikenteen edistysaskelten vuoksi kukaan ei enää ihmettele tunnin työmatkaa. Unohdamme, että isovanhempamme eivät olisi edes harkinneet tekevänsä päivittäin sellaista matkaa. He eivät myöskään kärsineet ruuhkien, myöhästelevien junien ja odottamattomien viivästysten aiheuttamasta stressistä.

2. Mitä enemmän valinnanvaraa, sitä enemmän tekemättömiä asioita
Tekniikan ja liikenteen kehittymisen myötä meillä on lukemattomia vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon.

Iltaohjelman suunnittelu oli ennen helppoa: jäädään kotiin katsomaan televisiota tai lähdetään elokuviin. Nykyään viettäessämme koti-iltaa voimme katsella elokuvia monilta eri laitteilta. Jos taas päätämme lähteä ulos, valittavana on useita erilaisia elokuvateattereita ja jopa elokuvakerhoja. Entä missä söisimme ja minkälaista ruokaa?

Lomakohteen voimme valita käytännössä mistä päin maailmaa tahansa. Ainoat rajoitukset ovat raha ja aika. Nykyään monet kirjoittavat luettelon paikoista, joissa haluavat elämänsä aikana käydä, mikä kuvastaa tarvettamme priorisoida asioita.

Mitä sitten valitsemmekin, Hartmut Rosan mukaan olemme aina tietoisia siitä, mitä päätämme olla tekemättä. Mahdollisia vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin toteutettavissa olevia vaihtoehtoja. Siksi meistä saattaa tuntua, että aikaa on liian vähän ja että meiltä jää paljon asioita kokematta.

3. Aikakäsityksissä on eroja
Yhdysvaltalainen psykologi Robert Levine on määritellyt kolme erityyppistä aikakäsitystä.

Kellonaikaa seuraavat ihmiset pitävät huolellisesti kiinni aikatauluista ja sovituista ajoista. He nauttivat lounaansa säännöllisesti vaikkapa klo 13.00–13.30 ja tähtäävät sen jälkeen seuraavaksi asettamaansa määräaikaan.

Tapahtumia painottavilla ihmisillä lounastauon pituus vaihtelee tarpeen mukaan. He saapuvat paikalle ja lähtevät ollessaan valmiita tekemään niin. Nämä aikaan eri tavalla suhtautuvat ihmiset saattavat ärsyttää toisiaan suunnattomasti, minkä tietää jokainen, joka on joskus järjestänyt juhlat.

On olemassa myös kolmas aikakäsitys, jota esiintyy pääasiassa maailman syrjäisimmissä kolkissa. Luonnollisen ajan mukaan elävät ihmiset noudattavat auringon kiertoa ja vuodenaikojen vaihtelua. He saattavat ehdottaa tapaamisajankohdaksi aikaa, jolloin ”lehmät tulevat kotiin”.

4. Eri kulttuurit suhtautuvat aikaan eri tavoin
Levine tarkastelee myös eri kulttuurien aikakäsityksiä. Hän on tutkinut sitä, miten ihmiset eri puolilla maailmaa suorittavat tavanomaisia tehtäviä, kuten ostavat postimerkin tai kävelevät lyhyen matkan.

Hän havaitsi, että mitä kehittyneempi yhteiskunta on, sitä nopeammin aika näyttää kuluvan. Ihmiset työskentelevät ja kävelevät jopa 50 % nopeammin vauraammissa, teollistuneemmissa, ilmastoltaan viileämmissä ja yksilöllisyyttä korostavissa yhteiskunnissa. Hitain elämänrytmi puolestaan löytyy köyhimmistä, vähiten teollistuneista, ilmastoltaan lämpimämmistä ja yhteisöllisyyttä korostavista maista. Lisäksi aika kuluu nopeammin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Kaikista nopeimmin aika kuluu Länsi-Euroopan ja Aasian isoissa teollistuneissa kaupungeissa. Niiden asukkaat sanovat muita todennäköisemmin olevansa tyytyväisiä elämäänsä mutta kärsivät enemmän myös stressistä. Meksikon ja Indonesian kaltaisten vähemmän kehittyneiden maiden maaseudulla aika tuntuu kuluvan hitaammin ja ihmiset tuntevat itsensä vähemmän kiireisiksi.

5. Kun keskityt johonkin, aika tuntuu pysähtyvän
Psykologi Mihály Csíkszentmihályi kirjoittaa niin kutsutusta flow-tilasta, jonka ihminen kokee keskittyessään täysin johonkin tehtävään. Flow-tilassa olemme täysin uppoutuneita siihen, mitä olemme tekemässä, ja nautimme siitä.

Flow-tilassa tunnemme usein suurta iloa, hyödynnämme kykyjämme maksimaalisesti ja kadotamme ajantajun. Unohdamme kaiken muun emmekä huomaa melun ja lämpötilan kaltaisia ulkoisia ärsykkeitä tai nälän kaltaisia sisäisiä ärsykkeitä. Olipa kyse työnteosta tai harrastuksesta, tämä voi olla erinomainen tapa tasapainottaa kiireen tuntua.

som_186x186_microsite_dec-2016